Kierros puutarhassa

Rakastan kukkia, rakastan värejä puutarhassa! Puutarhassa niitä saa olla, mutta ei liikaa kuitenkaan. Rakkaimmat värit ovat punaiset, niistäkin vaalempi on mieleisempi.
Halusin kuvata puutarhaa ikäänkuin itselleni muistoksi vääjäämättä saapuvan syksyn ja talvenkin varalle. Nyt kun vielä jaksavat kukoistaa.

Prinsessankakkarat kukkapenkin laidalla ovat kärsineet koko kesän piinaavista sateista. Nuput eivät auenneet ennenkuin saivat aurinkoa. Nyt ne eivät enää ole sateesta moksiskaan.
Kukka on iso, jopa kämmenen levyinen. Näyttää upealta kun niitä on paljon punaista tiiliseinää vasten.

Värililja Monte Negro kukkii ensimmäistä kesää.

Toivottavasti kukkii ensi vuonnakin!

Kehäkukka. Oliskohan se ruotsiksi ringblomma?
Äiti kutsui näitä lingerblummeiksi. Näitä on pitkä penkki ja aina siivouspäivänä kerään itselleni kuin kiitokseksi aurinkoisen kimpun kotiakoristamaan. Ainoa miinus- ne haisee =(


Iiiiso auringonkukka. Aina yhtä iloisen näköinen. Poika halusi leikata yhden maljakkoon omaan huoneeseen. Antaa valoa-kuulemma.

Lisää kylvökukkia. Unikko. Joku sellainen... en osaa tarkemmin sanoa. Näiden siemeniä on aina runsaasti tarjolla, kun vaan jaksaa kerätä siemenkodat. Ja itää varmasti. Siemenet ovat niin äärettömän pieniä että niitä ei voi kylvää harvaan. Sitten kasvusto nousee hurjana turkkina maasta ja koko ajan saa harventaa. Värejäkin löytyy, aniliinia, liilaa tummempana ja vaaleampana, punaista myös vaaleampanakin.

Syysleimu. Pidän juuri tästä väristä. Tämä on myös sopivan matala,
en tykkää mistään hujoppikasveista =)

Värililja Lollypop
Keväällä istutetut mukulat saivat jo kukkia aikaiseksi. Ihania.

Odottelen jo kuumeiseti milloin aukeavat jalokärhön nuput.
Ja kohta alkaa kypsyä puutarhan pensaissa herukkasato.